Ensimmäiset valokuvat otin vasta yhdeksän vanhana kun isä osti pienen kameran. Kamera katosi jonkun muuton yhteydessä ja kuvien ottaminen jäi. Seuraava oma kamera olikin vasta 80-luvulla, Minolta. Sillä räpsin kuvia paljon. Kotona ja ulkomaan reissuilla. Minoltakin jäi jossain vaiheessa kyydistä. Ei muistikuvaa minne... Tällä kameralla aloin ottamaan enimmäkseen mv-kuvia. Tykästyin valoihin ja varjoihin enemmän kuin väreihin.

Seuraava kamera olikin Canon T70 jolla otettiin enimmäkseen diakuvia. Tämä kamera oli ensimmäinen nk. automaattinen. Tykkäsin kuitenkin manuaaliasetuksista, vaikka en koskaan opetellut, enkä myöskään oppinut ymmärtämään asetuksia tai niiden merkityksiä. Kaikki opin kokeilemalla. Aivan kuten kaiken elämässäni.

T70 kärsi viimeisen kolauksen Dominikaaniseen Tasavaltaan matkustaessa. Matkalaukku oli mennyt rikki ja samoin kameran runko. Surullinen tapahtuma. Tilalle tuli pikaisesti Olympus Mju, joka on ihan "pokkari". Huonolaatuisia kuvia joiden vuoksi kuvaaminen jäi pitkäksi aikaa.

Seuraavaksi taisi tulla jokin Canon, en muista mikä oli, mutta hyvä oli ja innostuin taas kuvaamisesta. Lopulta oli saatava parempaa jälleen ja käteeni sopiva kamera oli Nikon.  Ja Nikonissa olen pysynyt. Jälleen on myönnettävä, että kameralla kuvaaminen on jäänyt vähiin kännykän kameroiden laadun parantuessa ja viimeisin onkin iPhone 12 Pro.

Tietoa minusta? Vai kuvien ottamisesta? Juurikin näin.